Historia

SALUTORGETIN  HISTORIAA

1820- luvulla Kauppias Petter Brofelt rakennutti kivitalon Esplanadille, Sarvikuonon kortteliin. Talon suunnitteli lääninarkkitehti Jean Wik.

Samaan aikaan rakennettiin Keisarin määräyksellä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungille, Helsingille, uutta empirekeskustaa jonka suunnittelijaksi oli valittu Carl Ludvig Engel.

Pohjoisesplanadin ja Sofiankadun kulmaan valmistuneen talon pohjakerrokseen avattiin Brofeltin sekatavaraliike jonka toisessa kerroksessa sijaitsi kauppiaan asunto. Heti seuraavana vuonna talo korotettiin kolmikerroksiseksi jotta talosta riitti huoneet myös kauppa-apulaisille. Samalla kauppaliikkeeseen avautuvat ovet kehystettiin vallalla olleen uusklassismin henkeen sopivilla doorilaisilla portaaleilla.

Vuonna 1841 Brofeltin kappaliikkeen talon osti Pietarista Helsinkiin muuttanut kauppias Aleksej Kudrakoff. Kudrakoffin ”salubodista” löytyi laaja valikoima ajalle tyypillisiä luksuselintarvikkeita kuten tuoretta kalaa, muikunmätiä ja kaviaaria, hanhia, hollantilaista silliä, sitrushedelmiä, omenia Krimiltä ja viinirypäleitä Malagasta.

Vuonna 1860 Aleksej Kudrakoff luopui liiketoiminnastaan ja myi talon kauppias Wasili Koroleff´ille. Koroleff jatkoi talon kauppiastoimintaa ja edeltäjiensä tavoin vuokrasi myös huoneita talon ylimmästä, kolmannesta, kerroksesta. Yksi vuokralaisista 1870-luvulla oli Helsingin yliopiston rehtorina toiminut Zacharias Topelius. Topelius oli aikansa kansallishenkinen vaikuttaja, kirjailija ja satiirikko joka tunnetaan myös hersyvistä aikalaiskuvauksistaan, muistelmista vanhasta Helsingistä.

Uusrenesanssityyliseksi Brofeltin talo muutettiin arkkitehti Theodor Höjerin suunnitelmien mukaan vuonna 1895.

 

SALUTORGETIN VANHA PANKKISALI

Brofeltin kauppiastalon nykyinen ilme syntyi, kun Arkkitehtitoimisto Valter Jung & Emil Fabritius suunnittelivat taloon vuosina 1912–1914 uuden yksikerroksisen pankkisalin.
Samassa yhteydessä rakennettiin kolmikerroksinen siipirakennus Sofiankadun varrelle. Uudessa pankkisalissa toimi Nylands Aktiebank.

Pankkitoiminta jatkui kun Brofeltin talo siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1931.
Helsingin kaupungin Rahatoimisto toimi Brofeltin talossa vuoteen 2007 asti.

Viimeisimmät suuret peruskorjaukset Brofeltin talossa suoritettiin vuosina 1968–1971 arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Tässä yhteydessä purettiin muun muassa Brofeltin talon ja Kaupungintalon välinen katettu ”huokausten silta” joka oli rakennettu vuonna 1931.

Vanhan pankkisalin katseenvangitsija, lyijylasityö ”Rahapuu”, on sijoitettu saliin vuonna 1974. Rahapuu on Valter Jungin suunnittelema ja valmistettu kuuluisassa S. Wuorion koristemaalaamossa vuonna 1904.

Kahta riikinkukkoa ja rahapuuta kuvaava työ on suunniteltu alun perin Privatbankeniin (nyk. Jugendsali) josta se siirtyi pankin laajennuksen yhteydessä yksityiseen omistukseen Kirkkonummelle. Vuonna 1974 Rahapuun kaupungille luovuttanut Toimitusjohtaja Leo Karlsson sai vastalahjoituksena Rahapuusta tontin Munkkiniemestä.

Ravintolatilaksi Pankkisali on muutettu vuonna 2009 ja yläkerran lainaneuvottelijoiden tilat liitettiin ravintolaan vuonna 2015.